20. huhtikuuta 2015

Asioiden arvo

Maanantaimoikat!

Minut haastettiin Indiedaysin ja Inneoxin yhteistyön myötä pohtimaan tapaani arvostaa asioita. Otin haasteen vastaan, koska minulta on lähiaikoina toivottu paljon mielipide- ja/tai syvällisempiä postauksia ja mielestäni aihe on hyvin mielenkiintoinen, sillä asioiden arvostus on asia, jonka jokainen ihminen määrittelee itse omien arvojensa perusteella.

Miten minä koen asioiden arvon? "Asiat" voidaan jakaa karkeasti kahteen eri luokkaan: esineet ja kokemukset. Koen, että esineet ovat välinearvoja - asioita, jotka helpottavat ja täydentävät elämää. Kokemukset puolestaan ovat itseisarvoja - asioita, jotka ovat itsessään tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisia, ja jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen. Kummatkin ovat tärkeitä, mutta eri tavalla.


5

IMG_0313

Minä olen aina ollut suhteellisen tarkka rahan käytön suhteen. Yleensä mietin aina hyvän tovin (a.k.a jahkailen, soitan siskolleni, äidilleni, poikaystävälleni tai jollekin ystävistäni ja tiedustelen, mitä minun kannattaisi tehdä - ostaako vai eikö ostaa? ja ongelmoin) ennen kuin ostan jotain. Alennuksesta tai kirpputorilta on huomattavasti helpompi ostaa, jolloin tuleekin usein tehtyä niitä kuuluisia turhia heräteostoksia, mutta normaalihintaiset ja varsinkin suuremmat investoinnit vaativat aina harkintaa. Alle parinympin vaate saattaa siis lähteä hetken mielijohteesta mukaan, mutta esimerkiksi älypuhelinta, tietokonetta, kameraa, kodinkonetta, ulkomaanmatkaa tai kallista merkkivaatetta tai -asustetta en osta, ennen kuin olen hieman googlettanut siitä tietoa, tutustunut ominaisuuksiin sekä harkinnut ostosta. Siksi olinkin melko järkyttynyt jälkeenpäin, kun poikaystäväni ja äitini olivat saanet yllytettyä minut ostamaan uusimman Michael Korsin laukkuni "hetken mielijohteesta", pohdittuani asiaa vain reilun puolen tunnin verran. Kyseisestä ostoksesta podinkin jälkeenpäin pientä ostomorkkista, joka kuitenkin hellitti nopeasti keskusteltuani asiasta äitini kanssa, joka totesi oppineensa iän myötä, ettei elämä ole aina niin vakavaa. Nyt kun ostin kivan laukun, maksoin siitä pari sataa, niin mitä sitten? Tienaan rahan muutamalla työvuorolla takaisin ja olen onnellinen, koska pidän laukusta. Ja näinhän se juuri on! Raha on vain rahaa, sitä tulee koko ajan lisää eikä se itsessään tee ketään onnelliseksi. Jos esineen ostaminen tai kokemuksesta maksaminen tekee minut onnelliseksi, kannattaa se tehdä.

Tiedostan kuitenkin, että kaikkeen ei ole varaa, vaikka se kuinka tekisikin minut onnelliseksi. En ole valmis elämään yli varojeni tai ottamaan esimerkiksi lainaa, jotta voisin ostaa sellaisia asioita, joihin minulla ei ole varaa tai joita en välttämättä tarvitse. Ylivarojen elämisestä aiheutuvien tunteiden summa jää negatiiviseksi, eikä näin hankituista asioista pysty tällöin nauttimaan samalla tavalla. Pyrin kuitenkin tekemään kovasti töitä minulle arvokkaiden asioiden eteen, jotta pystyisin tulevaisuudessa saavuttaamaan ne ja nauttimaan niistä.

IMG_4440

IMG_8630

Minusta on hassua, kuinka eri tavoin ihmiset arvostavat eri asioita. Esimerkiksi minulle todella arvokas asia, matkustaminen, saattaa jollekin toiselle olla aivan yhdentekevää. Toisaalta taas esimerkiksi jokin soitin, joka ei herätä minussa kovin suurta arvostusta, saattaa olla jollekulle kultaakin arvokkaampi. Arvokkaita asioita on yhtä paljon kuin on meitä arvokkaita ihmisiäkin, jotka arvostamme erilaisia asioita. Aivan kuten kauneus on katsojan silmässä, arvo on kokijan mielessä. Siksi mielestäni mikään ei olekaan tyhmempää kuin toiselle tärkeiden ja arvokkaiden asioiden vähätteleminen tai lyttääminen.

Minä tykkään panostaa esimerkiksi: 
✔ laadukkaisiin asusteisiin ja kenkiin sekä pitkäkestoisiin vaatteisiin, kuten talvitakkiin,  koska koen, että ostamalla kerralla esimerkiksi hyvät ja laadukkaat kengät, ne kestävät pitkään käytössä ja tuottavat minulle siten sekä iloa että arvoa. 
✔ aamupalaan, koska se on päivän lempiateriani. 
✔ matkustamiseen, koska se opettaa, kasvattaa ihmisenä sekä avartaa katsetta. 
✔ elektroniikkaan, koska sen parissa vietän päivittäin paljon aikaa sekä työn että huvin merkeissä. 
✔ urheiluun, koska se pitää minut terveenä ja saa minulle aikaan hyvän olon. 
✔ erilaisiin minua kiinnostaviin tapahtumiin, kuten esimerkiksi festareihin, urheilutapahtumiin ja juhliin.
✔ kodin huonekaluihin, astioihin ja sisustuselementteihin, joiden tulee olla laadukkaita, jotta ne kestävät pitkään käyttöä.
 ✔ ihmissuhteisiin; muistamalla läheisiäni esimerkiksi lahjalla tai tekemällä heidän kanssaan jotain kivaa.

ja pihistää esimerkiksi:
  ulkona syömisestä, koska koen, että kotioloissa voi valmistaa aivan yhtä hyvää ellei jopa parempaakin ruokaa, ja vieläpä huomattavasti edullisemmin. 
✔ arkiruoasta; minun ei tarvitse aina ostaa sitä kalleinta vaihtoehtoa, vaan vertailen hintoja ja suosin kausituotteita. Ruoan suhteen en kuitenkaan tingi terveellisyydestä tai monipuolisuudesta. 
✔ vaatteista; esimerkiksi paidoissa, housuissa, topeissa ja shortseissa, joita tulee hankittua määrällisesti enemmän ja joiden suhteen maku muutuu nopeammin.
✔ meikeistä. En osta kalleimpia meikkejä, vaan sellaisia, jotka sopivat minulle ja jotka olen todennut hyviksi.

7

5

Koska aihe on minusta mielenkiintoinen, olisi kiva saada siitä lisää keskustelua aikaiseksi. Siksi toivoisin, että jokainen teistä kertoisi tämän postauksen kommenttiboksiin, miten juuri sinä koet asioiden arvon? Ovatko esineet ja kokemukset sinulle yhtä arvokkaita vai meneekö toinen toisen edelle? Ja missä asioissa olet valmis pihistämään ja missä panostamaan?

Ihanaa alkavaa viikkoa teille kaikille - muistetaan vaalia ja tehdä töitä itsellemme arvokkaiden asioiden eteen sekä arvostaa toisille tärkeitä asioita!

56 kommenttia:

  1. Kiva lukea tästä aiheesta sulta :) Meillä on aika samat panostus- ja pihistyskohteet, en oo koskaan ollut sellainen ulkona syömässä käyvä tyyppi ja aina oon sanonu, että mielummin syön kotona hyvää ruokaa ja teen sitä yhdessä jonkun kanssa ajanviettonakin :D Ja mun salin kuukausimaksu on 55e, joka on kyllä oikeasti opiskelijalle paljon ja muakin ärsytti hulluna alkuun kun vahingossa "jouduin" heille vuodeksi :D Nyt oon tosi ilonen, että sali on korttelin päässä ja hyvä sali onkin. Kun tuota 55e miettii, niin moni käyttää sen verran ja paljon enemmänkin kuussa esimerkiksi alkoholiin, jota itse en juo juuri ollenkaan :D Joku haluaa mennä baariin ja ostaa neljä drinkkiä ja minä käydä samalla hinnalla kuukauden treenaamassa - ei se sitten enää kuulosta ollenkaan pahalta! Kaikki on niin paljon priorisoinnista kiinni.. Ja vielä se, että saanhan mää useastakin työstä rahaa, että silleen kuitenkin vähän eri tilanne kuin sellaisella opiskelijalla, joka ei käy töissä :) Siksi en oo varmaan koskaan ajatellutkaan, että tuo 55e ois niin paljon kun moni sitä kauhistelee - ja no itekki vähä aluksi, mutta se oli enemmän vaan ärtymystä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :) Olipa muuten ihan mielettömän hyvä vertauskohta tuo kuntosalista ja baareissa käymisestä maksaminen! En ollut tullut tuota itsekään ajatelleeksi, mutta niinhän se on. Ja jep, itsellänikin tällä hetkellä se tilanne, että saan sännöllisesti töistä rahaa. Syksyllä aloitan kuitenkin opiskelut, joten saa nähdä muuttuvatko arvostukset sekä rahan käyttö!

      Poista
  2. Entä sitten, kun sitä rahaa ei tulekaan ovista ja ikkunoista? Itse en saanut hakemisesta huolimatta kesälle töitä, joten joudun turvautumaan toimeentulotukeen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvalle meistä sitä rahaa tuleekaan ovista ja ikkunoista. Rahan eteen täytyy usein tehdä paljon töitä. Minäkin olen pistänyt monta kymmentä hakemusta kesäksi vetämään, eikä ole vielä napannut. Toivotaan, että pian nappaa! Mutta onneksi voin jäädä tänne Saksaankin tekemään töitä, jos ei Suomesta löydy. Monster.fi ja Uranus.fi-sivuilta kuitenkin löytyy vielä monen monta kesätyöpaikkaa, joten eikun vielä vaan hakemaan! Itsekin laitoin eilen illalla vielä pari menemään.

      Poista
  3. Mulla menee niin, että varsinkin nyt etäsuhteessa hetken elettyäni olen alkanut arvostamaan tavaroita enemmän kokemuksia. Sen huomaa esimerkiksi siinä, miten monet lahjat ovat vaihtuneet kokemuslahjoiksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokemuslahjat ovat huippuja! Minäkin sain vuosipäivälahjaksi poikaystävältäni festariliput Weekend festivaaleille 2015! :)

      Poista
  4. Mä oon aina ollut äärettömän pihi rahojeni suhteen ja harkinnut lähes aina pidempään, jos kyseessä on ollut vähääkään suurempi hankinta. Etenkin opiskelijana oon oppinut arvostamaan rahaa entistä enemmän. Rehellisesti sanottuna en edes muista, koska olisin viimeks ostanut uusia vaatteita. Jotenkin ne ei merkkaa mulle niin paljoa, kun kaapista löytyy jo ennestäänkin sitä täytettä. Tosin, viime aikoina vaatekauppojen tarjonta on näyttäny kovin kivalta, täytyy ehkä eksyä kevätshoppailulle.. :D Mutta tosiaan, mä saan paljon enemmän irti esim. festareista ja niihin kulutan mielelläni rahaa, koska ne on yleensä ollut yksiä mun kesien huippukohdista.

    Pakko vielä mainita, että tuo oli ehkä hiukan ajattelemattomasti sanottu, että rahaa tulee jatkuvasti lisää. Kaikilla ei kuitenkaan ole niin onnekas tilanne kuin esim. sulla, ihan jo pelkän taloustilanteen huomioon ottaen. Tuskinpa tällä mitään pahaa tarkotit, mutta pisti vaan silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on toisinaan sellaisia "piheilyaikoja", että olen tosi, tosi tarkka ja sitten joskus taas olen vähän enemmän sellaisella "hällä väliä"-asenteella :-D

      En tosiaankaan tarkoittanut pahaa ja tuolla toteamuksella tarkoitin juurikin omaa tämän hetkistä tilannetta, kun käyn työssä ja saan säännöllisesti siitä rahaa. Saa nähdä, miten omat arvostukset ja rahan käyttö muuttuu syksyllä, kun aloitan opiskelut, eikä sitä rahaa tulekaan enää samalla tavalla. Voisinkin sitten kirjoittaa niistä ajatuksista uuden postauksen! :)

      Poista
    2. Mulla käy aina niin, että kun olisi "ylimääräistä" rahaa, niin kun menee esimerkiksi kauppakeskukseen tuntuu ettei löydy mitään ja sitten kun rahat on tiukilla niin tuntuu että joka kulman takaa löytyy jotain sellaista minkä haluaisi itselleen hankkia. Kävin esimerkiksi tuossa eilen paikallisessa kauppakeskuksessa kuluttamassa aikaa ja ehkä vähän pakoilemassa tenttiin lukemista (:D) ja nyt ylimääräistä rahaa ei ole, niin tuntui että varsinkin kenkiä olis löytynyt vaikka millä mitoin... :D

      Poista
    3. Haha joo niinhän se yleensä menee, että kun etsimällä etsii jotain tiettyä, niin ei varmasti löydy, mutta sitten kun muuten vain haahuilee keskustassa, niin mukaan lähtee vaikka mitä! ;-D

      Poista
  5. Olipas kiva postaus, laittoi mutkin miettimään mitkä asiat mulle onkaan niitä arvokkaimpia! Nyt kun olen aloittanut työt huomaan ainakin arvostavani vapaa-aikaa ihan uudella tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä homma! Se oli tarkoituskin :) Voin samaistua tuohon vapaa-aikaan. Minullakin on koko tämä viikko täynnä pitkiä työpäiviä, joten päätin ottaa ensi viikolla muutaman päivän vapaata, enkä malttaisi enää odottaa! ;-D

      Poista
  6. Tosi mielenkiintonen postaus:) Entäs perhe- ja ihmissuhteisiin liittyvät arvot? Muiden tekeminen onnelliseksi, ei vain itsensä vaatteiden, ruuan ja kokemusten kautta? Musta ne on kaikkein tärkeimmät ja kuvittelisin että itsekin arvostat niitä?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva! :) Tottakai perhe- ja ihmissuhteisiin liittyvät arvot ovat korkealla, mutta tässä postauksessa käsittelin arvostuksia lähinnä oman rahan käyttöni mittakaavassa. Toki ostelen läheisilleni lahjoja, tuliaisia ja muita pieniä kivoja juttuja, mutta ne eivät ole sellaisia säännöllisiä menoreikiä :)

      Poista
  7. Mielenkiintonen postaus! :) Olen samaa mieltä kyllä, kokemukset on suunnattomasti arvokkaampia kuin esineet. Tavarat ja vaatteet tms tuovat kyllä hyvää mieltä, ja shoppailureissut on tietty kokemuksia nekin. Tykkään hamstrata mieluummin kokemuksia ja muistoja kuin esineitä ja tavaraa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä! Pitääkin tehdä vähän tälläisiä syvällisempiä postauksia sitten useamminkin :) Täällä liputetaan myös kokemuksien hamstraamiselle esineiden sijaan! :)

      Poista
  8. Olen todella pihi rahan suhteen, olipa sitä vähemmän tai enemmän käytettävissä. Ruoka on oikeastaan ainoa asia, josta en tingi, kuten harrastukset (kuntosalikortti). Mietin aina tarkkaan, ennen kuin ostan mitään "ylimääräistä". Haluan käyttää rahaa asioihin, jotka säilyvät minulla ikuisesti - esim. joku kaunis esine tai vaate, jota tiedän että tulen käyttämään vuosikaudet. Toki kokemuksetkin ja esimerkiksi matkustelu ovat arvokkaita elämyksiä, mutta ehkä vielä tässä "epävarmassa" nuoruuden elämänjaksossa haluaa käyttää varansa johonkin pysyvään, ainakin minä itse. Tulipas selitettyä oudosti ja hieman sekava kommentti muutenkin, mutta hyvä postaus sinulta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sain kyllä kiinni ajatuksestasi ja ymmärrän pointtisi :) Täytyy kuitenkin muistaa myös nauttia tästä "epävarmasta" nuoruudesta ja siihen minusta matkustelu ja erilaiset kokemukset ovat paras keino! :)

      Poista
  9. Mielenkiitonen postaus! :) Itse oon ehottomasti sitä mieltä, että ennemmin kokemukset, kun esineet tms. En oo koskaan ollu sellanen, että innostuisin esim. merkkilaukuista- tai vaatteista, enkä siks oo niihiin ikinä "tuhlannu" rahaani. Siitä oon samaa mieltä, että esim. kunnon talvitakki on kyllä hyvä sijotus, vaikkakin maksais sitten hiukan enemmän! Mut taas vaatteet muuten koitan löytää ale- hinnoilla, tai muuten vaan halvalla perusliikkeistä, kuten hm, ginatricot jne.
    Ite työskentelen hoitoalalla, eikä tällä alalla tosiaankaan rikastumaan pääse. Ehkä sekin on yks syy, miks jätän suosiolla kalliit laukut ostamatta, kun tuun hyvin toimeen halvempienkin kanssa, mitkä on silti mun silmään ihania. Jos joskus "erehdyn" jotain kallista ostamaan, niin jälkeenpäin mulle tulee morkkis ja harmittaa, että loppu kuussa syödäänkin tyylii kaurapuuroa, vaan sen takia, että piti ostaa jotain kallista. Samaa morkkista ei kuitenkaan tuu sillon, kun oon käyttäny isot rahat just esim. matkustamiseen! Vaikkakin siihen ois mennyt vieläkin enemmän rahaa, kun esimerkiks siihen laukkuun. Ne kokemukset vaan rikastuttaa niin paljon! :) Tietystikkin paras "ostos", minkä oon rahalla saanu on meidän koira! ;) haha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! :) Jotenkin sympaattinen kommentti sinulta, ihana <3 Kokemukset ja koirat ovat kyllä parhaita ;-)

      Poista
  10. Mulla on aika lailla samat 'aatteet' kun sulla! Oli jännä huomata tekstiä lukiessa (vaikken aihetta ole koommin ajatellutkaan itsekseni) ku ajatukset vaan osu kohdalleen haha! Mutta joo itsekään en kyllä pihistä tosta ruuan terveellisyydestä saatikka valmistusmaasta. Kotimainen on vaan parasta:) Pakko mainita vielä että mun mielestä oot tosi symppis tekstiesi perusteella ja sun blogia on muutenkin tosi kiva lukea, kun aina saa a) motivaatiota b) muuten vaan hyvän mielen tai c) uutta ajateltavaa. Ja musta on tosi kunnioitettavaa ettet lannistu tyhmien anonyymien kateellisista kommenteista!

    VastaaPoista
  11. Mulle esimerkiksi 20 euroa on aika paljon... Sulla on kyllä ihan eri käsitys esim rahan arvosta kun mulla... oon vähän suu auki luettueni tän postauksen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep.. Täällä sama! Huomaa kyllä, että Anni on varakkaasta perheestä.. :)

      Poista
    2. Kyllä minustakin 20 euroa on todella paljon vaatteesta, ja siksi sanoinkin, että alle parinkympin! :-D Alle parikymppiä voi tarkoittaa vaikkapa viittä euroa.

      Poista
    3. Postauksessa oli tietääkseni kyse Annin omista arvoista ja hänen elämästään, kyse ei ollut kaikenkattavasta totuudesta joka pätee kaikkien suomalaisten elämäntilanteeseen. Kuulostaa kuin yritettäisiin sanoa, että Anni kirjoitti jotain väärin ja hänen pitää korjata se, ja että Annin elämäntilanne on väärin, koska lukijalla "suu loksahti auki". Ei ole mitään väärää siinä jos on enemmän varaa ostaa asioita kuin jollain toisella, eikä sitä tarvitse pyytää anteeksi :)

      Poista
  12. oletko ajatellut hillitä esim. vaatteiden, kenkien yms ostamista sitten kun aloitat opiskelut? aiotko työskennellä opintojen ohella vai elää ihan vaan opintotuella, joka sekään ei ole järin suuri. mä en oo ikinä ymmärtänyt sitä miksi se opintotuen asumislisä on vaan korkeintaan parisataa euroa, kun kenenkään asumiskulut ei voi realistisesti olla sitä ellei asu jossain tosi kämäsessä solussa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti aion! Tosin en koe, että nykyäänkään ostelisin ihan älyttömiä määriä. Toisinaan saattaa mennä useampikin kuukausi niin, etten osta melkein mitään ja sitten jossain kuussa saattaa tulla tehtyä pari suurempaakin ostosta. Toivon, että voisin tehdä opiskelujen ohella esimerkiksi viikonloppu- tai keikkatöitä :)

      Poista
  13. Eikö lähes kaikki indiedays- blogit ole ehdolla indiedaysin järkkäämässä blog awardsissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En katsonut ehdokkaiden listaa ihan niin tarkasti, mutta muistaakseni ihan kaikki Indiedays-blogit eivät olleet ehdolla. Ja siis minun bloginihan ei ole Indiedays-blogi vaan Indiedays Inspiration -blogi :)

      Poista
  14. Ihan kun tää teksti ois tullu mun suusta, oon aivan samoilla linjoilla! ;-D Opiskellessa toki joutuu ehkä vielä vähän enemmän pihistämään, itsellä se pihistyksen kohde on ollut merkkituotteet. Innolla odotan pääseväni opintojen jälkeen kunnon töihin, jotta on taas enemmän varaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, hauska kuulla! No tietysti ja sehän on ihan luonnollistakin :)

      Poista
  15. Minä olen sitä mieltä, että jossain vaiheessa se raha menettää merkityksensä sellaisella ihmisellä, joka on edes jotenkin järjissään, eikä vain juokse materian perässä. Siis sellaisessa vaiheessa, kun on jo ns. kaikkea mitä peruselämiseen tarvitsee, eikä tarvitse maksaa loppukuun ruokia luotolla.

    Minulla se piste on jo tullut, siihen riittää keskimääräinen palkka kahdelta ihmiseltä tässä kahden aikuisen ja yhden lapsen taloudessa. Ei ole varaa merkkitavaroihin tai luksuslomiin, mutta en sellaisia kaipaakaan. Se riittää, että laskut ja lainan saa maksettua, ja kaupassa ei tarvitse miettiä ostanko sikanautaa vai paistijauhelihaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se varmasti meneekin. Kuten todettu, raha on välinearvo :)

      Poista
  16. Raha on varmaan "vaan rahaa" kun sitä on, mutta sitten kun ei se on paljon enemmän. Köyhälle raha on yösija, lämmitys, ruokaa, ehjät vaatteet...

    Itse olen ainakin huomannut, että tunnen itseni vähemmän arvokkaaksi/epäonnistuneeksi, kun joudun kieltäytymään lähes kaikista menoista, että saisin edes ruokaa itselleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella ikävä kuulla, että koet näin! Minulla heräsi kuitenkin sellainen ajatus, että eihän toki kaikki menot ja kokemukset edes vaadi rahaa! Kaikki ihmiset ovat aivan yhtä arvokkaita lompakon paksuuteen katsomatta.. :)

      Poista
  17. Rahalla saa kivoja asioita, kieltämättä, mutta onnen perustana se on hutera. Kyllä varsinainen onni lähtee muista asioita: siitä, että on tasapainossa ja sinut itsensä kanssa, hyvistä ihmisuhteista... Mitä mikään materia olisi, ellei olisi ketään, jonka kanssa iloita siitä, ja ellei kykenisi iloitsemaan ylipäätään mistään? Niinpä.

    VastaaPoista
  18. Sinänsä olen samaa mieltä, raha on vain rahaa. Tulee vähän hölmö olo kun on säästänyt vaivalla rahaa ulkomaille, sitten siellä reissun päällä alkaa empimään kaiken kohdalla, kun niin on kallista. Silloin olen kyllä ajatellut, että nyt olen täällä ja nyt nautin, rahaa tulee ja rahaa menee. Ja niinhän se menee, se liikkuu koko ajan. Välillä on enemmän ja välillä on vähemmän. En tarvitse paljoa, mutta onhan se nyt kiva, ettei tarvitse sellaista peruselämää stressata rahan suhteen.

    VastaaPoista
  19. Luojan kiitos minua ei ole kasvatettu materialistiksi, eikä olla edes köyhiä. Toki jos tienaa enemmän, on ehkä varaa ostaa mitä lystää. Kyllä, raha on vain rahaa, jolla saa tavaraa ja palveluita. Mutta se on ihan sama mitä niistä haalit itsellesi; rahaa vai tavaraa vai palveluita, koska mitään niistä et kuitenkaan saa mukaan täältä kun lähdet, ja lähtö voi tulla ihan koska vain. Vaikka sekunnin päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta kokemukset ja elämykset voi viedä mukanaan hautaan :)

      Poista
  20. En ole koskaan kuullut oikeasti vähätuloisen sanovan fraasia "raha on vain rahaa".

    En pidä ihmisistä. Pidän matkustelusta, pidän kauniista taloista, pidän eläimistä. Jos saisin rajattomasti rahaa, voisin helposti ostaa itselleni onnen.

    Toki rikkaanakin voi menettää esim. terveytensä, mutta yhtä todennäköistä se on köyhänäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En sanonut sitä mitenkään vähätelläkseni rahan arvoa. Tottakai raha on arvokasta ja sillä saa ostettua arvokkaita asioita, kuten ruokaa, lääkkeitä, katon pään päälle etc. Mutta jos oletetaan, että nämä elämän perusedellytykset ovat kunnossa ja rahoitettuja, niin mielestäni raha itsessään ei ole niin tärkeää, että sitä tulisi haalia ja kerätä aina vain enemmän ja enemmän, vaan mielummin käyttää se kokemuksiin ja asioihin, jotka tekevät itsestä onnellisen.

      Poista
  21. Mulla on vähän erikoinen näkökulma, nimittäin minut on kasvatettu arvostamaan kokemuksia ja olen matkustellut koko elämäni ajan "kaikkialla". Nähnyt, kokenut ja oppinut, ja siitä erittäin kiitollinen. Mutta nyt aikuisempana olen alkanut arvostaa materiaa hyvin, hyvin paljon. Minulla on paljon kalliita merkkilaukkuja ja huiveja joita rakastan. Koen valtavaa iloa kaikista ihanista merkkitavaroista, ja haluan lisää. Ne piristävät päiviäni, on ihanaa suunnitella päivän asuja ja miettiä, minkä pikkulaukun ottaisin juhliin tai lounaalle.

    Olen melko varma, että tämän materialistisuuden minussa ovat saaneet aikaan seuraamani muotiblogit ja instagram, jotka pursuavat merkkilaukkuja ja vaatteita. Ennen blogimaailman tai instagramin löytämistä en tiennyt merkkiasusteista mitään, mutta nyt kaikki on toisin, ja seuraan aktiivisesti mitä ihmisillä on päällään ja käsivarrellaan. Näin se netti vaikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Varmasti löytyy joku yhteys merkkivaatteiden, sosiaalisen median sekä muiden ihmisten väliltä. Harva ostaa kalliita merkkivaatteita vaan itseään varten kotioloissa "piilossa" pidettäviksi :-D Ellei kyse sitten ole alusvaatteista etc. ;-D

      Poista
  22. Olisiko susta hassua, kun suositun blogin ja ig-tilin pitäjänä joku tulisi ottamaan yhteiskuvan kanssasi? Onko näin tapahtunut tai miltä se tuntuu ajatuksena? Miellätkö itsesi tunnetuksi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutaman kerran on tultu pyytämään yhteiskuvaan :) Ja onhan se aina vähän jännää, mutta saa tulla pyytämään jos haluaa! ;-D En miellä itseäni kovin tunnetuksi, mutta jossain tietyissä blogipiireissä minut varmaan tiedetään :)

      Poista
  23. Itse olisin onnellinen, jos voisin pitää koiraa, syödä monipuolisesti tuijottamatta pennejä ja ostaa kivan talon. Joskus, ehkä kolmen vuoden välein olisi kiva lähteä jonnekin reissuun. Ja olen siitä onnellinen, että uskon tämän elintason vielä saavuttavani. Nyt se ei kuitenkaan ole ja vaikka onnellinen olenkin niin kyseisten asioiden puuttuminen silti häiritsee elämääni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta ja toivotaan, että saavutat! :)

      Poista
  24. Niin olihan tuo Korsin laukku heräteostos mutta onnistunut sellainen ;) onko sinulla mielessä jotain suunniteltua kalliimpaa ostosta nyt; mikä olisi seuraavana listalla? :) joskus kerroit himoitsevasi Tory Burchin balleriinoja, oi ne olisi kyllä ihanat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, no juu en ole kyllä paljoa enää katunut! ;-D Se on ihan täydellinen matkustamiseen, koska sinne mahtuu läppäri ja järjestelmäkamera molemmat ja siihen lisäksi vielä muut pakolliset tarvikkeet :)

      Olen itseasiassa juuri tekemässä aiheesta postausta, mutta seuraavana ostoslistalla on tosiaan uusia kenkiä! :)

      Poista
  25. Tästä aiheesta tulikin mieleen postaustoive! Vaikka 10 suurinta materialistista unelmaasi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain tämän tyylistä olenkin kaavaillut :)

      Poista
  26. Hyvä postaus juurikin materialistisesta onnesta ja kokemuksista. Ja niinkuin sanoit kaikkiin kokemuksiinkaan ei rahaa tarvitse, sillä esimerkiksi piknik vaikka omalla pihalla kaverien kanssa voi olla kokemus ja mieletön muisto :)
    Itsellänikin on muutama kalliimpi merkkilaukku, joita jokaista varten olen säästänyt pidempään ja ostohetkellä Laukun ostolle on ollut syy (palkinto jonkin asian saavuttamisesta) näin ollen laukulle on jääänyt joku tarina :) Matkailu on yksi suurimpia unelmiani ja toivonkin, että kun työelämään pääsee voi alkaa matkustella ympäri maailmaa! :) Jostain kommenteista luinkin että postaus ystävyydestä on tulossa ja odottelen sitä kyllä innolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri! :) Joo ystävyyspostausta on toivottu, joten sellainen täytyy tehdä :)

      Poista

Huolehdithan omalta osaltasi, että blogin kommenttiboksi säilyy paikkana, jossa jokaisen on mukava vierailla. Kiitos positiivisesta kommentistasi!