6. tammikuuta 2018

Hello 2018

In collaboration with Nunuco.

Goodbye 2017 & hello 2018!

No mutta moikka ihanat!

Pieni ikuisuus on taas vierähtänyt siitä, kun sain viimeksi aikaiseksi kirjoittaa tänne. Joka tapauksessa tässä sitä taas ollaan ja ette muuten arvaa mitä! Tämä minun pieni blogini juhlii tänään 7-vuotissyntymäpäiväänsä! Alullepanoa harkittiin pitkään ja hartaasti, mutta synnytys oli onneksi nopea ja helppo. Vaikeista ja yöunet vievistä vauva-ajoista selvittiin ja takana on myöskin oi, niin ihmeellinen taaperovaihe, kun kaikki oli vielä uutta ja jännittävää ja kaikkea piti päästä kokeilemaan ja mielellään myös maistamaan. Olen onnistunut kasvattamaan blogistani reippaan ekaluokkalaisen, joka on valmis astumaan opintielle, kehittymään ja kasvamaan. Haha, okei vertauskuvat sikseen, mutta onhan tää aika siistiä (ja samalla myös aika pelottavaa, koska täältä löytyy melkein puolet mun elämästä pääpiirteittäin läpikäytynä mustaa valkoisella), että olen saanut pidettyä tämän sivuston pystyssä näinkin pitkään.

Pitkissä parisuhteissa puhutaan usein 7 vuoden kriisistä; alkuhuuma on hellittänyt, suhde arkipäiväistynyt ja pikkuhiljaa polttavat puheenaiheet, kuten yhteenmuutto, kihlat, avioliitto ja lapset alkavat olla ajankohtaisia. Koen itsekin eläväni parhaillaan jonkilaista 7 vuoden kriisiä suhteessa blogiini. Tämä kriisi ei ole tietenkään syntynyt yhdessä yössä seiskan vaihduttua kasiksi, muttei käy kieltäminen ettenkö olisi tyytymätön blogiini. Alusta, ulkoasu ja kuvauskalusto ovat tökkineet jo pidemmän aikaa, mikä tietenkin vaikuttaa omalta osaltaan motivaatioon blogata. Olen ollut viime aikoina todella aktiivinen Instagramissa, sillä sen käyttäminen on vaan niin vaivatonta ja kivaa! Siellä kaikilla on yksi ja sama alusta, mutta tuottamallaan sisällöllä voi omasta feedistään muokata itsensä näköisen. Blogeissa alustoja ja ulkoasuja on loputtomiin, mikä on tietysti sekä uhka että mahdollisuus. Uhka se on niille, joille koodaaminen aiheuttaa pelkästään harmaita hiuksia ja jotka päätyvät lopulta yksinkertaisimpiin ratkaisuihin ja mahdollisuus niille, joilla homma on hanskassa ja jotka onnistuvat luomaan blogeistaan juuri sellaisia kuin haluavat. Itse kuulun näistä kahdesta ryhmästä valitetttavasti juuri tuohon ensimmäisenä mainittuun. Osaamisen puutteen lisäksi olen myös ihan hitsin saamaton tekemään kyseisille asioille jotakin. Ja vaikka nytkin valitan asiasta, niin rehellisesti sanottuna minulla ei ole odotukset kovin korkealla itseni suhteen tälläkään hetkellä. Minun tulisi varmaankin harkita mikrobloggaamista...

Puhuimme tänään aamupalapöydässä siskoni kanssa bloggaamisesta. Siskoni pisti bloginsa jäihin viime kesän lopulla aloitettuaan kesällä uudessa työpaikassaan yksinkertaisesti ajan ja motivaation puutteen vuoksi. Hän kertoi elämänsä keventyneen huomattavasti tämän päätöksen myötä. Pohdimme yhdessä mahdollisia syitä tähän ilmiöön ja ehkä konkreettisimpana erottui se, ettei hänen tarvitse enää selitellä itseään ja tekemisiään. Olen sanonut usein, että te lukijat olette bloggaamisen suola, mutta samalla osaatte kuulkaas olla toisinaan myös hirmu vaativia. Vaaditte kaikelle selityksen; miksi en hakenut uudelleen haluamaani kouluun vaan "tyydyin"  Vaasan yliopistoon, miksi pukeudun tietyllä tavalla, miksi pitkäaikainen parisuhteeni päättyi, miksi treenaan niin paljon, miksi en ollut kesällä töissä "oman alani" hommissa, miksi lisään tietynlaisia kuvia sosiaaliseen mediaan, miksi vietän aikaa tiettyjen ihmisten seurassa, miksi käyn "niin usein" juhlimassa, miksi asun vaihtoni ajan perheeni luona, miksi en jaa kaikkea elämässäni tapahtuvaa sosiaalisessa mediassa, miksi en leikkaa hiuksiani lyhyemmiksi, miksi, miksi, miksi..? Tietenkin yritän aina parhaani mukaan selittää itseäni ja tekemisiäni, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Harmittavan usein tuntuu kuitenkin siltä, että ihmiset haluavat ihan tahallaan ymmärtää minut väärin. Vuoden 2018 yksi tavoitteistani blogini suhteen voisi olla seuraava: enemmän tekemistä, vähemmän selittelyä! Ehkä olisi korkea aika hyväksyä se fakta, ettei kaikkia voi miellyttää ja alkaa rohkeammin toteuttamaan itseään ja tekemään omaa juttuaan.

Long time no see!

Today my little blog celebrates its 7-year-old birthday, yay! It's crazy how fast time flies. I have been dissatisfied with my blog for some time now. I might have a seven-year crisis with my blog. I would like to change the platform as well as the layout and also the shooting equipment requires updating. I just have been (and I'm still) too lazy to do something about it. Instead, I have been very active on Instagram lately, because it's so fast and easy to use. On Instagram there's no need to know how to encode when there's only one platform and layout for everyone. I should probably consider microblogging... My blog's goal for this year could be: more doing, less explaining. I'm tired of explaining myself and every move I make. I think it's time to accept the fact that I can't please everyone and start bravely to do my own thing.

IMG_5538

IMG_5762

IMG_5787

IMG_5764

Minulla on ollut pienestä pitäen tapana suunnitella elämääni suhteellisen pitkällekin etukäteen. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin opettaneet, ettei se aina olekaan, eikä edes pitäisi olla, mahdollista. Tietenkin tulevaan on varauduttava ja tavoitteet pidettävä korkealla, mutta samalla on muistettava jättää tilaa myös itse elämälle, johon kuuluu niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin. Seuraava quote tukee hyvin tätä ajatusta: "Life is what happens to you while you're busy making other plans." Tällä hetkellä minulla on suunnitelmia elämäni varalle vain huhtikuulle saakka, ja sen jälkeen loppuvuosi onkin yksi iso mysteeri. Tämä tuntuu samaan aikaan vapauttavalta ja hieman ahdistavalta. Voisin summata alkuvuoden suunnitelmiani tarkemmin piakkoin ihan omassa postauksessa, jottei tästä postauksesta tulisi romaania.

When I was younger, I always planned very strictly how my life would go, but the last few years have taught me that it's not (and even shouldn't be) always possible. "Life is what happens to you while you're busy making other plans." I'm at the same time excited and terrified about this year, because I have no idea where it will take me or what it has to offer. I think the uncertainty can be both a threat and an opportunity. It depends entirely on the attitude. I have plans only until April and then the rest of the year is a total mystery. 

IMG_5778

IMG_5571

IMG_5782

IMG_5779

IMG_5532

Minulla on käytössä nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin jyväskyläläisen Nunucodesign.com -verkkokaupan vuosikalenteri, joihin olen aivan totaalisen rakastunut. Juuri tällä viikolla vaihdoin vanhasta kalenteristani uuteen ja mikä ihana tunne olikaan kääntää kirjaimellisesti  elämässä uusi tyhjä aukeama sekä alkaa täyttämään kalenteria tulevilla reissuilla ja tapahtumilla. Sain myös teille alennuskoodin: ANNIMAANINKA, jolla saa 15 % alennusta kyseisestä verkkokaupasta 9.1. saakka. Nyt minulla on viimeiset päivät Suomessa käsillä ja odottavin fiiliksin polkaisen uuden vuoden käyntiin ja lähden maanantaina takaisin Saksaan.

Ihanaa uutta vuotta 2018 kaikille! 

This is already my third year as an owner of Nunucodesign.com -agenda. I'm absolutely in love with them! This week, I changed my old agenda to the new one. What a wonderful feeling it is when you can literally turn a new blank page in your life and start to fill it up with upcoming events and trips. Use the code: ANNIMAANINKA to get 15% off from your own Nunuco-agenda. The code is valid until 9.1.

Happy New Year 2018 to everyone! 

14 kommenttia:

  1. Mistä toi punainen kietaisumekko on? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on siskoni ja hän kertoi sen olevan Ginatricotista :)

      Poista
  2. Hei mitä meikkivoidett käytät?olis kiva nähä joku meikkipostaus sulta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytän Lumenen Blur-meikkivoidetta sävyssä 1.5 Heleys :)

      Poista
  3. Hei olipa kiva ja aito postaus tuon pienen tauon jälkeen! Tsemppiä tulevaan vuoteen :)

    VastaaPoista
  4. Hyvää uutta vuotta sulle, toivottavasti elämä tuo sun eteen uusia mahdollisuuksia ja ihania kokemuksia! Toivottavasti saat selätettyä kriiseilyt ja löydät uutta inspiraatiota bloggaamiseen! Muista että suurin osa lukijoista ei kaipaa täydellisyyttä vaan sitä aitoa meininkiä ja itse ainakin nautin sun tekstien lukemisesta, vaikka kertoisit ihan vaan arkisia juttuja tai vaikkapa Schedule of the week tai Random thoughts -tyyppisiä höpöttelyjä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista ja hyvästä muistutuksesta! <3 Tottahan tuo on, mutta jotenkin sitä vain on itse niin kriittinen omaa tekemistään kohtaan... :)

      Poista
  5. No huh, luulin jo että lopetat blogin kokonaan! Onneksi ei niin :)

    Mun mielestä sun ei tarvikaan ajatella tätä bloggaamista sillain että kaikki tai ei mitään. Että pitäis ottaa stressiä ja antaa kaikkensa ja päivittää kokoajan tai sitten ei ollenkaan. Mä ainakin mielelläni luen sun postauksia sillon kun haluat ja jaksat niitä tehdä, mutta en myöskään "odota" että koska se nyt postaa ja eikö vieläkään :D Sulla varmasti on muutama vähän tärkeempikin asia elämässäs ja jokainen sen ymmärtää.

    Oon aina esim ihmetellyt kuinka jotkut bloggaajat pyytelee anteeks taukoa blogin päivittämisestä. Keneltä? En usko, että kenenkään lukijan elämä kuitenkaan pyörii toisen ihmisen blogin ympärillä (toivon että ei) tai että monikaan uhraisi ajatusta sille miksi joku EI ole postannut. Se on vaan kiva juttu sitten kun uusi postaus on ilmestyny kuitenkin :)

    Kiva jos jaksat blogin pitää pystyssä, on yks mun lemppareista. Ja uuden pohjan luomiseen ja muuhun saat varmasti joltain apua jos niin haluat :) Hyvää alkavaa vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet! Mulla vaan on ollut paha tapa suhtautua moneen asiaan juurikin tuolla "kaikki tai ei mitään" -asenteella, jolloin sitten odotukset ovat turhan korkealla itsensä suhteen. Kiitos kovasti kivasta kommentista ja ihanaa uutta vuotta myös sinne! <3

      Poista
  6. Toivottavasti et lopeta bloggaamista! Kuulut ehdottomiin lemppareihin ja tulen päivittäin katsomaan oletko kirjoitellut uutta. Toivottavasti nämä ilkeät ihmiset tajuaisivat kommenteillaan saaneen niin monen ihmisen lopettaneen bloggaamisen :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä se ei ainakaan ole ajankohtaista. :)

      Poista
  7. Enemmän tekemistä, vähemmän selittelyä kuulostaa hyvältä! :) Kaikkia ei voi miellyttää eikä tarviikaan.
    Välillä (tai no aika usein itseasiassa) miettii, että miksi ihmisten pitääkin olla niin negatiivisia täällä somessa? Onneksi nyt ilahduttavan moni bloggaaja on ruvennut puhumaan aitouden puolesta ja viitannut kintaalla negiksille. Se on oikea suunta se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen pistänyt merkille tämän kehityssuunnan, ja olen ollut kovin mielissään, kun monet suositutkin bloggaajat ovat kirjoittaneet ajatuksiaan aiheesta. :)

      Poista

Huolehdithan omalta osaltasi, että blogin kommenttiboksi säilyy paikkana, jossa jokaisen on mukava vierailla. Kiitos positiivisesta kommentistasi!